Oma sivu: tai
Katso onko Reetta
jo sinun kaupassasi!


Askel 6 kertoo enemmän luomusta, josta olettekin jo lukeneet jokaisessa blogikirjoituksessa. Halmetoja näkee sen erittäin merkittävänä hyvinvointimme kannalta. Vaikka lisäaineita on tutkittu ja "vaarattomaksi" todettu, ovat tutkimukset usein yhtä lisäainetta koskevia. Yksittäisen lisäaineen vaikutuksia on helppo tutkia, mutta niiden yhdistelmiä lähes mahdotonta. Halmetoja kertoo yhdestä kokeesta, jossa hiirille annettiin kahden vuoden ajan neljää yleisesti käytössä olevaa lisäainetta samankokoinen määrä, jonka lapsi saa tavanomaisesta välipalasta. Hiirien hermosolujen kasvu loppui ja hermoston viestintäjärjestelmä häiriintyi. Hui. Onkohan sellaista tutkimusta, jossa käytöshäiriöisiä lapsia on tutkittu nimenomaan ravinnon näkökulmasta? Voisi olla mielenkiintoista luettavaa. Lisäaineiden viralliset suositusrajat on muuten asetettu yksittäisen käytön mukaan, ei yhteiskäytön. Tämä on syytä huomioida kun eineksiä suuhunsa mättää. Tuttu lause monelle, mutta lienee syytä kerrata: "Älä osta mitään mitä isoäitisi ei olisi tunnistanut ruuaksi 50 vuotta sitten." Loppujen lopuksi tämä ei ole niin vaikeaa. Itse olen huomannut, että kun haluaa syödä paremmin ja puhtaammin, kaupassa riittää kyllä maalaisjärki :)

Me popsimme huomaamatta päivän aikana järkyttävän määrän lisäineita, joiden yhteisvaikutusta kukaan ei tiedä. Näkeeköhän sen vasta muutaman sukupolven päästä? Onko niin, että elimistömme mukautuu pikkuhiljaa ja sukupolvien päästä kehomme ei edes pärjää ilman lisäaineita? Pitääkö evoluutio huolen siitä, että ihmisen jatkuvasti kehittämät uudet elintarvikkeet ja lääkkeet adaptoivuvat ja kehomme, joka on kyllästetty kemikaaleilla ja torjunta-aineilla, on niin vastustuskykyinen, että mikään tautikaan ei enää iske. Mitä, jos se ei olisikaan huono vaihtoehto, vaan kehityksen mukanaan tuoma edistysaskel? Eipä meistä kukaan ole katsomassa missä mallissa muutaman sukupolven jälkeen kehomme on, joten pitäydyn kannattamaan luomua ja muutenkin pyrin vähentämään kemikaalien käyttöä sekä itseni että ilmaston hyväksi. Pieniä askelia, mutta merkittäviä, jos niitä tekee tarpeeksi moni. Tämän kappaleen pohdinnat olivat omiani, ei Halmetojan.

Entä sitten maha tänään? Puuron päälle en laittanutkaan omatekoista omppuhilloa, jossa tietenkin on sokeria. Laitoin pakasteesta löytyneitä vanhoja puolukoita ja punaherukoita sekä hunajaa. Olipas yllättävän hyvää! Ei ongelmia, ennen kuin join kupillisen kahvia töissä. Sitten se hemmetin möyrintä ja kipu taas alkoi. Usein voin juoda kahvia monta kuppia tuntematta mitään vaikutusta, mutta tänään sitten näin. No, matkan alussa tässä ollaan, joten katellaan!